Knowledge Worker's Telescope

Nice IM widget

2010-09-03T10:04:00.003+03:00

Instant messaging is not a new thing in mobile devices, but home screen widgets improve user experience.

Nokia Messaging for IM Beta

Nature of Prototyping

2010-05-25T09:28:00.004+03:00

Fantastic video which describes nature of prototyping very well. Thanks Jouni about the link.

http://www.youtube.com/watch?v=H0_yKBitO8M

Micropayments

2010-05-24T16:58:00.009+03:00

New micropayment start-up is launched in Finnish markets. Let's see could it be a challenger for global players like Paypal in micro transactions. There is not so much concentration to security apects, but, on the other hand, it is easy to use.

https://www.apepayment.com/

Towards thin clients

2010-02-22T17:16:00.002+02:00

MWC - SK Telecom crams Android OS, processor in a SIM

Square

2010-02-08T22:21:00.001+02:00

Should I laugh or cry? Square for iPhone Demo by Kevin Rose

It's all about beer, isn't it?

2010-01-14T17:33:00.001+02:00

Augmented reality goes mobile: Stella Artois Le Bar Guide

Augmented reality meets social shopping

2010-01-13T20:44:00.004+02:00

Zugara's Augmented Reality shopping experience

What are your friends buying?

2009-12-20T11:20:00.009+02:00

Are ready to share your credit card transactions on the web? Blippy shows the way how connect payment and social media together.

Bit a wild concept but world is changing :)

Why Finland is one the most innovative country in the World?

2009-12-06T12:46:00.003+02:00

It's Finland's Independence Day today so good time think about our national assets and competitive edges nowadays. Why Finland is highly rated in global measures about producing new innovations? See e.g. Harvard Business Review and The Economist this year reports.

One reason: Finnish companies and government is putting effort for the future relatively high compared with other European countries measured by R&D expenditure.

Source: OECD

Next Generation Symbian

2009-12-05T19:44:00.001+02:00

Nokia has presented some previews for Symbian^4 (mobile device operating system) in their latest Capital Market Day. It looks more than nice.

Kai Öistämö's presentation
Some pictures about concept

Who let the dogs out?

2009-10-27T21:41:00.002+02:00

Radio frequency identity tags are all around us. One of its most used applications is the large-scale adaption of micro shipping – implanting RFID tags under the skin of pets. When is time of human kind?

In any case, basically same technology is already used in contactless payments in public transportation. I think that the most robust RFID solutions are in mobile devices and high-value gadgets in next few years.

Still, there are bit wild concepts over the world: http://www.verichipcorp.com/

Usage of Mobile Banking

2009-10-08T22:55:00.007+03:00

8% of US mobile content users is using mobile banking activities. It looks that mobile banking is additional channel for internet banking at present. BUT how long it takes that users adopt it as one of the major daily banking channel?

Think about unbanked population in developing countries. They have huge mount of mobile devices rather soon...

See article: Internet Is Top Banking Method

Yes, it's simple!

2009-10-02T18:45:00.003+03:00

And the story continues...

2009-08-24T21:01:00.006+03:00

Couple days ago I wrote about my enthusiasm for Spotify. Same happens in movie rental also.

Check out SF Anytime service. They are offering access to movie archive by 9,90€ monthly fee (limited access to 25 movies per month).

Unfortunately SF Anytime works only with Microsoft Internet Explorer + Media Player with DRM support. Still, it's first step towards dead end of traditional rental chains like Filmtown or Makuuni if they won't change their business model.

Old tools for new purposes

2009-08-20T21:14:00.006+03:00

Quite impressive! Wave is coming up later this year. I don't believe it can challenge social media platforms like Facebook yet but let's see how it looks like in release day.

Spotify rocks!

2009-08-14T20:04:00.002+03:00

I'm finally a happy user of Spotify. Probably all you know how Finnish guys can get Spotify account without invitation, but still I would like share link for the guide:
http://pietari.f1-kimi.com/?p=621

And then some philosophical thinking:
Sooner or later mobile phone = online music player - just like PC right know. Who is ready to pay for music anymore (mp3s, Cds)? I would say nobody in coming years, but more interesting question is: what will be the robust business model? That is not only challenge for music industry – it effect all kind of content we reach in everyday life.

Washington days

2009-05-21T01:05:00.010+03:00

I have decided to change language from scratch.

Last week I traveled to US with Tivit delegation (Strategic Centre for Science, Technology and Innovation in the Field of ICT). I would like to share couple of thought with you covering that trip.

Open mindset

For background information it would be valuable to mention Tivit research is sharing intellectual property right (IPR) of program foreground with all the participants. That was seen seen as unique asset of Finland in mind of US colleagues. However, all companies still need to build own value-added service upon these shared things if they want to compete in market. Still I believe crucial success factor of Finnish ICT sector is open mindset. Question is how to build open, technology neural, platforms for future needs. That is the way to do it easy and economical for all parties. There is much evidences about one party shows does not fly. Co-innovation between parties is way to go.

We have good evidences of co-innovation in EU-level success stories like SEPA-payments and e-invoicing.

By the way, Finland is ranked as high position in global innovation rating in this year:

Harward Business Review: 2nd position
The Economist: 3rd position

What are the next actions to keep this position?

Maksamisen uusi aika

2009-04-14T19:33:00.003+03:00

Maksamisen uusi aika tekee tuloaan. Malesiassa on otettu ensimmäisenä maailmassa käyttöön palvelu, jolla Nokia 6212 NFC-puhelimen avulla voidaan korvaa muovinen Visa-kortti maksuvälineenä.

On arvioitu, että markkinoilla olisi 2 miljardia NFC-matkapuhelinta vuoteen 2011 mennessä. Nämä arviot puoltavat mobiilimaksamisen yleistymistä. Kunhan vain maksuväline on riittävän yksinkertainen, että massat ottavat sen käyttöön. Korttien liikkeellelaskijan näkökulmasta lienee selvää, että muovikortista kannattaaa pyrkiä eroon jakelukustannuksien vuoksi.

Visan lehdistötiedote

Seuraava iso asia ohjelmistokehityksessä?

2009-04-13T19:27:00.002+03:00

Lähde: Google Trends

Selailin Google Trends -palvelua (http://www.google.com/trends), joka piirtää varsin mielenkiintoisia käppyröitä avainsanoille perustuen hakuindeksin volyymilukuihin. Laitoin hakukriteeteiksi uusia korkean tason web-kehitysvälineitä edustavat Ruby on Railsin ja Djangon. Verrokiksi laitoin J2EE ja Microsoft Sharepointin, joka tuntuu olevan kovassa huudossa yritysten intranet- ja extranet kehityshankkeissa.

Mikä teknologia sitten pitäisi valita? Laittaako pääsiäismunat moneen koriin vai ratsastaako yhdellä hevosella? Joka tapauksessa tarve saada uusia palveluita ulos nopeutuvalla tahdilla on ilmeinen. Tästä näkökulmasta katsottuna esim. ”Creating a weblog in 15 minutes with Rails 2” -tyyppinen kehitysmalli puolustaa paikkaansa. Liekö suurilla monoliiteilla on paikkansa silti vielä tulevaisuudessakin?

Nokia Beta Labs

2009-04-05T12:38:00.004+03:00

Mielenkiitoisia prototyyppikilkkeitä kokeiltavaksi puhelimeen:
betalabs.nokia.com

Edistystä

2009-02-17T20:25:00.007+02:00

GSMA on tänään sopinut 17 matkapuhelinvalmistajan ja -operaattorin kanssa, että vuoteen 2012 valtaosan uusista matkapuhelimista tulee käyttämään yleiskäyttöistä (UCS) laturia, joka on käytettävissä Micro-USB:n avulla matkapuhelimen merkistä rippumatta.

Hienoa edistystä niin kestävän kehityksen kuin helppokäyttöisyyden näkökulmasta. Toivottavasti myös kannettavien tietokoneiden valmistajat ottavat oppia tästä.

GSM World: Mobile Industry Unites to Drive Universal Charging Solution for Mobile Phones
OMTP: Common Charging and Local Data Connectivity

Agentin rensseleitä

2009-01-15T19:25:00.010+02:00

YouTubesta löytyy tulossa olevan LG-kellopuhelimen esittelyvideo. Sinänsä konsepti on varsin mielenkiintoinen ja herättää wow-efektejä monellakin tapaa. Mobiililaite tulee kuitenkin olemaan yhä enenevässä määrin paljon muutakin kuin soittoväline. Vaikea kuvitella, että rannekellon pieneltä kosketusnäytöltä olisi kovin kätevä käyttää mobiilipalveluita. Piristävä idea kuitenkin läppien ja liukukansien seassa.

Myydäänkö missään Maxwell Smart -henkistä 3G kenkäpuhelinta? Se olisi rouhea! 60-luvun agenttirensselit alkavat olla nykypäivää.

Reilusti omalla nimellä

2009-01-08T22:04:00.002+02:00

Ulkoministerimme Alexander Stubb kirjoittaa blogissaan 7.1.2009 aiheesta ”Reilusti omalla nimellä”. Hän toivoo, että blogikirjoituksia kommentoivat henkilöt käyttäisivät jatkossa omaa nimeään kommenteissa. Muutoin kommenttia ei julkaista.

Entä, jos kirjoitan naapurini nimellä tai muuten keksityllä todellisen kuuloisella nimellä? Kumpi tässä tapauksessa on olennaisempaa: käyttäjän identiteetti vai kommentin sisältö? Parjaamisella parjaamisen ilosta tuskin on mitään itseisarvoa tapahtuu se sitten omalla nimellään tai nimimerkin suojissa.

Tarkoitukseni ei ole mollata ulkoministeriämme, vaan käyttää asiayhteyttä käytännön esimerkkinä. Niin pitkään kun ei voida varmuulla tietää kuka todellisuudessa olen ei ole kovinkaan suurta merkitystä esiinnynkö nimellä alappes vai Antti Seppälä. Vasta viranomaisen sääntelemän vahvan tunnistuksen avulla voidaan luotettavasti tietää kuka kyseinen henkilö todellisuudessa on (esim. pankkitunnisteet, kansalaiskortti jne.). Toinen asia onkin missä tilanteissa käyttäjän vahva tunnistaminen on perusteltua ja tarpeen.

Vihreätä mobiiliin

2008-12-29T23:30:00.002+02:00

Alla olevista linkeistä löytyy pari konseptia, jotka hyödyntävät aurinkoenergiaa matkapuhelinten ja joidenkin muidenkin laitteiden lataamiseen:

Aurionkoenergialla toimivala laturi: Akihabara news
Energiaa varaavat aurinkolasit: Yanko Design

Väkisin herää mieleen kuinka paljon laturien valmistuksessa käytettävää energiaa voitaisiin säästää, jos esim. matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden laturit olisivat standardoitu merkkiriippumattomaksi ja näin ollen olisivat paremmin uudelleen käytettävissä sellaisenaan. Vanhoja latureita jää nykyisin turhan usein pyörimään nurkkiin pölyttymään tai kaatopaikan täytteeksi.

Koska saapuu myytiin Versace laiteriippummaton aurinkolasilaturi, jolla voin ladata kaikki kannettavat laitteeeni? Lasien avulla voisin tuoda mukanani sähköä tänne pohjolaan etelänmatkalta. Pitääkö tästä maksaa veroa? Ekoteko se olisi joka tapauksessa.

Tulevaisuuden verkkopankki

2008-12-18T20:28:00.003+02:00

Tältäkö näyttää tulevaisuuden verkkopankki: www.thefrankbank.com?

Vähintäänkin mielenkiintoisia ajatuksia tuosta Frank Bank -konseptista löytyy.

Pohjolassa vihertää

2008-11-07T23:12:00.002+02:00

Nokia on noussut takaisin Greenpeacen ”Guide to Greener Electronics”-listan kärkeen.

http://www.greenpeace.org/international/campaigns/toxics/electronics/how-the-companies-line-up

Nettiäänestyksestä

2008-10-24T19:18:00.005+03:00

Jatkan edelleen monologia vaaleista kun sen on nyt mielessä pinnalla. Opetusminiesteriön tutkimukset kertovat karua kieltä äänestysaktiivisuudesta:

Suomalaisten äänestysaktiivisuus on laskenut yhtäjaksoisesti jo noin 40 vuotta...nuorten äänestysaktiivisuuden päätellään laskeneen vielä nopeammin kuin muissa ikäryhmissä.

Tuoreimmassa Nuorisobarometrissä todetaan nettiäänestämisestä myös, että:

Yli puolet uskoisi oman äänestämisensä lisääntyvän, eikä käytännössä kukaan usko, että nettiäänestäminen vähentäisi heidän äänestysintoaan

Minusta meidän pitäisi vakavasti miettiä nettiäänestystä realistisena vaihtoehtona tulevaisuuden vaaleissa. Kumpi on suurempi riski kansalliselle hallintojärjestemällemme:

Äänestyksen kiistämättömyyteen tai tietoturvaan liittyvät haasteet?
Äänestysaktiivisuuden lasku?

Ainakaan jälkimmäisenä mainittua ei voidan pitää marginaalisena ongelmana.

Opetusministeriön nuorisobarometri

Mistä tietää, että on tullut vanhaksi?

2008-10-16T19:53:00.000+03:00

Tässä on neljä (jokseenkin) varmaa merkkiä siitä, että olet vanhenemassa

Lapset ovat ryhtyneet kutsumaan sinua pojan sijasta sedäksi
Vaatemerkkisi on vaihtunut lennossa sujuvasti Blendistä Gantiin
Ikätoverisi katsovat kieroon, kun kerrot lennokkaimpia ajatuksiasi
Mietit onko eläkesäästämisessä mitään järkeä.

Entäpä suuret ikäluokat? Väestö vanhenee, mutta tapahtuuko julkisella sektorilla rakennemuutoksia ikääntymiskuplan hanskaamiseksi? Näin kunnallisvaalien alla kuulisin mielelläni, miten ehdokkaat näkevät nämä asiat. Kovin vähän puheissa on otettu kantaa miten kansallista tuottavuutta aiotaan edistää, jotta kupla saadaan hallittua. Kahteen teemaan toivoisin kannanottoja:

Pitäisikö kuntarajat ylittävää peruspalveluiden tuotantoa edistää?
Onko digitalisointi yksi keskeinen ratkaisu tuottavuuden parantamiseen?

Minulla on tietenkin näihin asioihin selkeä henkilökohtainen näkemys. Molempiin vastaus on ehdottomasti kyllä!

Uuden alku

2008-10-15T19:12:00.000+03:00

Tämä blogi on saanut alkunsa jo keväällä 2007, jolloin ryhdyin kirjoittamaan ylös ajatuksia teknologiaan ja IT-ilmiöihin liittyvistä asioista. Blogi on ollut siitä asti Windows Live -palvelussa. Aikansa kutakin - nyt olen kuitenkin päättänyt siirtää tämän blogin toiselle alustalle. Syitä on monia, mutta alla on kuvattu muutama.

Haluan avoimempaa linjaa - Windows Live blogin kirjoituksia ei voi kommentoida kuin Live-palveluun rekisteröitynyt käyttäjä. Tämä tappaa koko blogin ajatuksen.
Haluan kirjautua samoilla tunnuksilla kun muihinkin palveluihin - yksi salasana taas vähemmän muistettavana. Blogspot tukee myös OpenID mallia.
Windows liven hallintapaneeli on kankea ja raskas käyttää.

Vanha blogi löytyy edelleen osoitteesta: http://alappes.spaces.live.com/. Jatkossa kirjoitan kuitenkin ajatukseni tänne. Vahnat kirjoitukset on siirretty uudelle alustalle selkeyden vuoksi.

www.e-lasku.info

2008-10-15T10:00:00.001+03:00

Finanssialan Keskusliitto on käynnistänyt juuri e-laskukampanjan. Tämä kertoo siitä, että kansallista tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä halutaan aidosti edistää tällä tasolla. Hienoa, tämä on konkretiaa! Itse en ainakaan haluaisin enää yhtään paperilaskua sinkoavan postiluukusta. Paperilaskun tietojen käsin syöttäminen verkkopankkiin sen verran vastenmielistä touhua, että valitsen mieluusti e-laskun.

Haastankin teidät kaikki asiakkaana muistuttamaan ja vaatimaan laskuttajia lähettämään e-laskuja paperilaskun sijaan. Nyt se onnistuu helposti. Ilmoitat vain yrityksen nimen www.e-lasku.info sivuilla ja FKL hoitaa asian puolestasi.

Pölli tästä!

2008-10-12T10:00:00.000+03:00

Kollegani antoi muutama viikko sitten vinkin tutustua Jari Parantaisen blogiin: ”Pölli tästä”. Olen pikku hiljaa lueskellut Jarin kirjoituksia ja samalla muodostanut intensiivisen suhteen blogiin. Kerrassaan viihdyttävää luettavaa, jonka taustalla on teräviä ajatuksia. Kirjoituksia on vaikea olla lukematta hymyssä suin.

Suosittelen tutustumaan!

Full HD, ensikokemuksia

2008-09-30T20:34:00.000+03:00

Viikonloppuna katsoin kotona ensimmäisen Full HD -elokuvan Blu-ray:ltä. Hyvältähän se näytti, ei siitä pääse mihinkään. Ihmeen paljon kuvassa on silti taustakohinaa. Samaan olen kiinnittänyt huomiota demo-tilaisuuksissa. No, maailma ei ole täydellinen, mutta suunta on ylöspäin.

Enää puuttuu sisältö. Kauppojen ja vuokraamojen hyllyillä on vielä vain vähän Blu-ray materiaalia. Toisaalta fyysinen media (cd, dvd, blu-ray jne.) alkaa olla häviävä luonnonvara. Digitaaliset käyttötottumukset ajavat ja itseasiassa ovat jo pitkälti ajaneet elokuvatkin sähköiseen kanavaan.

Elokuvabisneksen olisi aika vakasti miettiä sähköisiä jakelukanavia piratismin taivastelun sijaan. Muutos on selvä – mallia voi katsoa naapurista musiikkikaupan puolelta. Sähköinen kanava tuo siinä määrin joustavuutta elokuvanautintoon, että ainakin itse olisin valmis maksamaan tällaisesta palvelusta.

Kuinka paljon kulutamme?

2008-09-10T20:35:00.000+03:00

New York Times julkaisi muutama päivä sitten mielenkiintoisen visualisoinnin kuluttajien kansainvälisten ostovolyymien ja ostokäyttäytymisen eroista: What Your Global Neighbors Are Buying (NY Times, 4.9.2008). Mielenkiintoista olisi nähdä mikä on digitaalisten hyödykkeiden osuus tällä hetkellä. Ne tuskin ovat vielä volyymiltaan kovin suuria tässä kokonaisuudessa, mutta varmasti tulevaisuudessa niiden rooli on entistä merkittävämpi.

Kiitokset ystävälleni Laurille, joka bongasi tämän linkin.

Piljeteistä

2008-08-26T20:38:00.000+03:00

Muutama päivä sitten matkustin linja-autolla pitkästä aikaa. Työmatkoihin käytän pääosin junaa, joten linja-autolla matkustan vain satunnaisesti. Päädyin ostamaan kertalipun - sähköisen sellaisen HKL:n kännykkälippupalvelusta, koska minulla ei ollut käteistä rahaa. Valveutunut kansalainenhan käyttää sähköisiä maksuvälineitä.

Harmittavaa kyllä, en ollut opetellut ulkoa listaa, josta olisi selvinnyt millä linjoilla teksiviestilippua voi käyttää. Myöskään pankki- ja luottokortit eivät käy busseissa maksuvälineenä, joten jouduin palaamaan pankkiautomaatin kautta seuraavaan bussiin ja ostamaan uuden lipun käteisellä. Toivottavasti tämä tuplalipusta muodostuva jalo lahjoitus menee HKL:n mobiilipalveluiden kehittämiseen :)

Leikki sikseen. Käyttäjän kannalta on varsin hämmentävää, ettei sähköinen lippu ole yhteismitallinen paperilipun kanssa. Käytönnössä on kuitenkin kyse samasta lipusta. Maksuväline on vain eri.

NFC-teknologia tekee tuloaan mobiililaitteisiin, joka tuonee käytettävyyden matkakortin tasolle niin käyttäjän kuin liikennelaitosten prosessien näkökulmasta. Tällöin tuskin on tarvetta jättää mobiililippua bussilinjojen ulkopuollelle. Kännykkähän on aina mukana satunnaisellakin matkustajalla toisin kuin matkakortti.

Mikä on kansalaisvarmenteen todellinen käyttöaste?

2008-08-19T20:40:00.000+03:00

Viime kuukausina on uutisoitu paljon kansalaisvarmenteeseen liittyvistä asioista, viimeisimpänä Digitoday:ssä tänään: ”Lähes 200 000 suomalaisella kansalaisvarmenne.”

Useaan otteeseen on, todettu kuinka paljon varmenteita on myönnetty ja kiivasta keskustelua VRK:n hankkeen onnistumisesta/epäonnistumiseta on käyty. Näkisin kuitenkin mielekkäämpänä käyttöästetta mittaavan mittarin arvioitaessa sähköisen henkilökortin hyödyllisyyttä kansalaiselle (esim. tunnistustrasaktioiden määrä per myönnetty kortti per vuosi).

Myönnettyjen korttien lukumäärä ei itsessään kerro juurikaan siitä kuinka massat ottavat välineen käyttöön. Käyttövolyymi on se mikä ratkaisee. Voihan mainoksiakin jakaa jokaiseen postiluukkuun, mutta ei se tarkoita, että kaikki ihmiset niitä lukisivat.

cto.nokia.com

2008-08-02T20:42:00.000+03:00

Huomasin kesän aikana Nokian verkkosivuille ilmestyneen uuden blogin: cto.nokia.com. Muun muassa Bob Iannucci (Head of Nokia Research Center) kirjoittaa blogiin. Odotan innolla jatkossa Bobin ja muidenkin kirjoituksia.

Silmääni pisti Morph-konseptin esittelyvideo, jossa on kuvattu nanoteknologian tuomia mahdollisuuksia mobiiliaitteissa. On mielenkiintoista nähdä kuinka paljon mobiililaitteet jatkossa kykenevät aistimaan ympäristöstään ja helpottamaan käyttäjän päivittäistä toimintaa. Nokiaa ei voi ainakaan syyttää visioiden puuttumisesta.

Mobiileja maksuprosesseja selkeämmäksi

2008-07-22T20:45:00.000+03:00

Olen ollut jo vuoden päivät onnellinen Windows Live Messengerin mobiilikäyttäjä, joka on edullinen ja jouheva tekstiviestien korvike liikkuvalle ihmiselle. Harmikseni huomasin kännykkääni ilmestyneen ilmoituksen, jossa kerrottiin välineen muuttuneen maksulliseksi. Sinänsä Microsoftin tuotos edustaa omien kokeilujeni perusteella mobiilipikaviestinnän parhaimmistoa käytettävyydeltään, joten en näe 2e/kk lisähintaa kohtuuttomana.

Palvelun käyttöönoton yhteydessä tapahtuva maksuprosessi aiheutti kuitenkin harmaita hiuksia. Epäselväksi jäivät ainakin seuraavat asiat:

Mikä on kokonaishinta (kuuluko alv mukaan vai ei – mainittiin, että lisäkustannuksia saattaa tulla, mutta ei todellista loppusummaa)?
Miten palvelu laskutetaan?
Kuka tarjoaa palvelun?
Onko kyseessä jatkuva palvelu vai kertasuoritus?
Miten palvelun voi peruuttaa?

Käyttäjillä on entistä vähemmän aikaa paneutua asioihin, mikä korostuu etenkin mobiilikäytössä. Käyttö ja maksuhdot tulisi vääntään rautalangasta, jotta epäselvyyksiltä vältyttäisiin. Pitkä romaani lakitekstiä ei ole ratkaisu tähän - varsinkaan mobiilissa, jossa aika ja käyttömukavauus on rajallista. Windows Live Messeger edustaa vain yhtä käytännön esimerkkiä ja varmasti myös muita vastaavia esimerkkejä löytyy vino pino. Ongelma on siis laajempi – ei vain yksittäisessä palvelussa.

Mielestäni tähän olisi selkeä tarve löytää yhteiset käytännöt ja pelisäännöt. Yhdenmukainen prosessi kaikissa mobiilipalveluissa nopeuttaisi suunnattomasti loppukäyttäjän oppimiskynnystä ja luottamusta tarjottuihin palveluihin.

iPhone rantautui Suomeen, mitä nyt tehdään?

2008-07-15T20:49:00.000+03:00

Applen iPhone rantautui virallisesti Suomeen viime viikolla varsin kovan mediakohun saattelemana. Sonera myy yksinoikeudella iPhonea matkapuhelinliittymäsopimuksen yhteydessä. Kytkykauppa ei sinällään ole uusi piirre, mutta aikaisemmin muita laitteita on saanut ilman kytkyä ja myös muiden operaattoreiden valikoimasta. iPhonen hankkiminen sitoo siis asiakkaan tietyn operaattorin asiakkaaksi tällä hetkellä vähintään kahdeksi vuodeksi.

En voi sanoa, etteikö uusi iPhone olisi mielihalua herättävä vempain. Steve Jobsin vuosia vanha lausuma lienee jälleen toteutunut:

”teimme näppäimistä niin kauniita, että ihmiset haluavat nuolaista niitä”

. Itse aijon kuitenkin jättää kyseisen tuotteen kauppojen hyllyyn lojumaan. Apple on ollut aina omien polkujensa kulkija ja sille voinee antaa arvostusta. Nykystrategiallaan he kuitenkin harrastavat vapaan kilpailun rajoittamista, mikä ei ainakaan edusta kuluttajan etua. Ompun metallinhohtoisen takakannen pintaan tuli samalla muutama naarmu minun arvomaailmassani.

Paperilaskulisä pakolliseksi

2008-06-05T20:52:00.000+03:00

Saataisiinko Suomeen paperilaskulisä lain voimalla pakolliseksi ja samaan hengen vetoon e-lasku yhdeksi pakolliseksi laskutusvaihtoehdoksi?

Uskon, että valveutunut kansalainen ottaa e-laskun käyttöön, jos painetta luodaan laskuttajien päähän ja sitä kautta ohjataan hinnoittelua edullisempiin ja ympäristöystävällisempiin maksutapoihin.

Tulevaisuuden TV

2008-04-19T20:54:00.000+03:00

Applen iTunes-verkkokauppa hyppäsi jonkin aikaa sitten NPD:n tutkimuksen mukaan jenkkimarkkinan kärkeen musiikin myynnissä ohittaen vähittäiskauppaketju Walmartin. Mitä Apple on tehnyt eri tavoin kun muut? He ovat onnistuneet paketoimaan fyysisen tuotteen ja verkkopalvelun yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi – ostamisesta on tehty helppoa, ajasta ja paikasta riippumatonta.

Uskon, että vastaava ilmiö tulee toistumaan myös filmiteollisuudessa ja myöhemmin myös televisiomaailmassa. Ensimmäiset merkit verkkopalveluina toteutuvista videovuokraamoista ovat jo ilmassa. On vain ajan kysymys koska ensimmäinen tällainen videovuokraamo starttaa Suomessa. Sama malli tulee pidemmällä aikavälillä siirtymään myös perinteisen television korvaajaksi.

Tyytyväisyys syntyy pienistä asioista

2008-04-05T21:01:00.000+03:00

"Olemme kiinnostuneet teistä asiakkaana" kajahtaa iloisen myyntimiehen suusta ja samaan hengenvetoon jatkuu esittely uusista palvelumahdollisuuksista. Samassa mieleeni palaavat viime kuukausien aikana lähettämäni pyynnöt sähköisessä kanavassa koskien nykyistä asiakkuuttani. Myyjä on tietenkin täysin tietämätön viimeaikaisista tapahtumista…

Aito monikanavainen palvelu tuntuu olevan vielä hepreaa monille organisaatioille. Hieno palveluportaali ei vielä takaa hyvää palvelua, jos taustalla olevat prosessit eivät toimi. Asiakastyytyväisyys ei ole suurien visioiden maalausta vaan muodostuu päivittäisien pienien asioiden onnistumisesta. Pieniä tiedonrippeitä yhdistämällä voidaan asiakasta hämmästyttää jopa loistavalla palvelulla. Tällöin on vain varmistuttava, ettei eri kanavista tuleva tieto päädy omiin aarrearkkuihinsa.

Asiakasdatan hallinta ei ole osoittautunut mitenkään yksinkertaiseksi asiaksi. Sama yskä tuntuu vaivaamaan monia organisaatioita. Tätä on turha jäädä voivottelemaan. Mikä on siis yskänlääkkeen nimi ja tarvitaanko myös laastaria?

Seteleiden kahinaa ja kolikoiden kirskettä

2008-03-13T20:03:00.000+02:00

Digitoday uutisoi tänään (13.3.2008) artikkelissa ”Käteisautomaatit yli 500 R-kioskiin Suomessa” R-kioskien yhteyteen lanseerattavista käteisautomaateista, jolla tavoitellaan muun muassa lisää kävijöitä ja myyntiä kioskeissa.

En nyt heti keksi miksi haluaisin ensin nostaa automaatista käteistä ja marssia suoraan viereiselle kassalle maksamaan kahisevalla, kun voin hoitaa asian vaivattomammin suoraan maksukortilla. Onhan se tietenkin mukava kuljeskella kadulla takatasku pullottaen täynnä vaihtorahaa.

Putkinäköä mobiilimaailmassa

2008-03-06T21:07:00.000+02:00

Digitoday uutisoi tänään (6.3.2008) aiheesta: ” Operaattorit patistavat pankkeja mobiilitunnistamiseen.” Artikkelin mukaan SIM-kortti nähdään ainoana vaihtoehtona mobiilitunnistuksen toteuttamiseksi.

Artikkeli edustaa suppeaa vain yhden toimijan näkökulmasta katsottua kantaa. Mobiilitunnistuksen toteuttamiseksi on olemassa muitakin turvallisia ja käyttökelpoisia menetelmiä. Asiaa tulisi mielestäni tarkastella teknologia- ja verkkoneutraalista näkökulmasta, eikä puhua asioista vain yhtenä totuutena. Loppukäyttäjän edun tulisi olla ohjaava kehityksen kulmakivi. Todennäköisesti tällöin vältytään myös suurilta virhearvioinneilta liiketoiminnan puolella.

iPodin pauloissa

2008-03-04T21:10:00.000+02:00

iPod Touchia on vaikea mieltää enää pelkkänä kannettavana mp3- tai multimediasoittimena. Sisältäähän laite muun muassa wlanilla höystetyn web-selaimen, kalenterin ja sähköpostisovelluksen. Toiminnallisuus on kutakuinkin sama kuin iPhonessa - ilman puhelinta tietenkin.

Peruskäyttöliittymä on hyvin sulavaliikkeinen ja esimerkiksi verkkosivujen surffaus sujuu lähes poikkeuksetta jouhevammin kuin matkapuhelimilla. Pakko myöntää, että ennakkoluulot uuden sukupolven kosketusnäyttöihin olivat osaltani liioiteltuja. Tekstin kirjoittaminen kosketusnäytöllä on kuitenkin varsin vaivalloista, joten aion jatkossakin kirjoittaa sähköpostini matkapuhelimen qwerty:llä. Vannoutunein hifisti toivoisi ehkä äänenlaadulta enemmän, mutta kyllä iPod kykenee hoitamaan kunnialla perustehtävänsä kannettavana multimediasoittimena.

Maailma ei ole enää entisensä. Aina jää toki parannettavaa, mutta Apple on nostanut multimedialaitteiden käytettävyyden uuteen ulottuvuuteen. Kilpailijoiden kuvittelisin juoksevan kovaa perässä, vaikka hieman asfaltti-ihottumaa matkalla tulisikin.

Digi digi

2008-03-03T21:13:00.000+02:00

Nyt kun olemme valtakunnallisesti siirtyneet lopullisesti digitaalisten tv-lähetysten maailman kaapeliverkon analogisten lähetysten loputtua kuun vaihteessa, otan itselleni vapauden hieman pohtia tv:n tulevaisuutta.

Viime aikoina on käyty kovasti keskustelua laajenevasta kaupallisesta kanavatarjonnasta, jonka on perusteltu tuovan yksittäisen katselijan tarpeisiin paremmin sopivan tarjottimen. Miksi ihmeessä haluaisin lisäkanavia? Haluan katsoa uutiset tai lempisarjani siellä missä ikinä olenkin ajasta tai paikasta riippumatta - en television ehdoilla. Haluan maksaa myös käytön mukaan eli vain niistä ohjelmista joista olen kiinnostunut.

Missä on se paljon puhuttu vuorovaikutteinen tv? En tarkoita tällä suinkaan digiboksin matopeliä tai viimeiset eurot imeviä tekstiviestipelejä ja –visailuja vaan vuorovaikutteisuutta, jonka avulla voin valita sopivat ohjelmat katseltavakseni. Mielestäni voidaan kyseenalaistaa mikä on nykymuotoisen television merkitys kymmenen vuoden päästä.

Roskapostia!

2008-02-15T21:16:00.000+02:00

Koin tänään jälleen jokavuotisen ilon. Nimittäin vuotuiset puhelinluettelot kolahtivat postilaatikosta. Hetken ehdin jo luulla norsun pyrkivän postiluukusta asuinhuoneiston puolelle kun jakaja pyristeli paksuja paperiopuksia postiluukusta…

Miksi jokaisen kotitalouteen jaetaan puhelinluettelo kun vain ani harva sitä todellisuudessa enää tarvitsee? En keksi tähän muuta syytä kuin sen, että se on mainostuloilla katettua kannattavaa liiketoimintaa. Milloin mainostajat heräävät todellisuuteen? Oman puhelinluettelon aion kantaa suoraan kierrätykseen. Kuka on valmis maksamaan nämä kierrätyskulut? Digitalisointi toisi tässäkin asiassa merkittäviä kustannussäästöjä kun ajatellaan koko ketjua, mutta ennen kaikkea se toisi helppokäyttöisyyttä loppukäyttäjälle.

Lisää rahareikiä

2008-02-08T21:18:00.000+02:00

Yle uutisoi eilen Raha-automaattiyhdistyksen aikeista käynnistää korttimaksupilotti peliautomaateissa. Käteinen raha ja sitä kautta myös erilaiset automaatit tulevat joka tapauksessa olemaan häviävä luonnonvara nykymaailmassa. Kysymys onkin kannattaako tässä vanhassa ajatusmallissa vielä pyristellä vai siirtyä täysin uusille vesille? Web ja mobiilipäätelaitteet ovat tätä päivää.

Omena taskun pohjalle

2008-02-06T21:20:00.000+02:00

Apple on aina jakanut mielipiteet kahtia. Mielipiteitä on monesti useampia kuin käyttökokemuksia – kuten allekirjoittaneellakin. Olen enemmän tai vähemmän kritisoinut kosketusnäytöllisiä käyttöliittymiä lähinnä huonojen kokemusten valossa PDA-laitteista ja kauko-ohjaimista.

On omenalle annettava kuitenkin mahdollisuus ennen lopullista tuomiota. Tilasin iPod Touch:n Apple Storesta, joten hetken kuluttua näemme totuuden minun silmin. Onko omppu Juuso vai Kersti? Joudunko kenties syömään sanani?

Tilausprosessi sujui verkkokaupassa pääosin mallikkaasti. Käyttöliittymän olisi tosin toivonut pysyvän samankielisenä koko prosessin läpi. Onneksi pitäydyttiin kuitenkin länsimaisessa kielivalikoimassa…

Kohti reaaliaikaista taloutta

2008-01-20T21:24:00.000+02:00

Sähköinen laskutus on konkreettinen askel kohti reaaliaikaista taloutta, joka on nyt käsillä ja jokaisen käsissä. Itse ainakin hoidan laskuni mielellään sähköisesti. Onhan se nopeampaa ja vaivattomampaa vain hyväksyä laskut verkkopankissa, kun syöttää paperilaskun tiedot lomakkeelle saati kävellä vesisateessa maksuautomaatille.

Kuluttajan paine vaatia sähköisiä laskuja kiihdyttää omalta osaltaan siirtymistä lähemmäksi reaaliaikaisuutta. Sähköisen laskutuksen avulla voimme kuitenkin säästää kansantaloudellisestikin merkittävästi kustannuksia ja samalla kiihdyttää kansallista kilpailukykyämme.

Real-time Economy Community on verkottumista, tiedonjakoa ja ideoiden keräämistä varten perustettu verkkoyhteistö. Real-time Economy yhteistyöhankkeen taustalla ovat TEKES, Helsingin kauppakorkeakoulu ja TietoEnator.

http://realtimeeconomy.net/

Käyttäjäystävällisyyttä kiitos

2007-12-24T21:27:00.000+02:00

Näin joulun aikaan kotiin päätyy mitä kummallisinta uutta tavaraa, usein myös teknologiaa. Allekirjoittaneen kotiin päätyi uusi kauko-ohjain Phillips SRU 9600, jolla voi ohjata kodin viihde-elektroniikkaa ilmaan lukuisia erillisiä kapuloita. Tämä on kuudes ohjelmoitava kauko-ohjain tässä taloudessa, joista jokainen edeltäjä on ollut enemmän tai vähemmän pettymys.

En ole täysin varma onko tämä joulumielen tekemä kepponen vai ovatko asiat todella kohentuneet sitten edeltäjiensä. En nimittäin asennus/ohjelmointivaiheessa kertaakaan joutunut avaamaan ohjekirjaa ja kaikki sujui silti kuin rasvattu. Keskeinen muutos aikaisempaan on, se että käyttöliittymä on aidosti opastava ja käyttäjän tilanteeseen sopiva käyttötarve on otettu huomioon.

Ohjaimen statusarvo Pronton rinnalla jää pieneksi eikä se myöskään tuo mukanaan Logitechin tietokoneella muokattavaa käyttöliittymää. En kuitenkaan näe sille suurta arvoa, kun käyttö ilman erillisiä vempaimia on saatu näinkin helpoksi. Elämä on jälleen helpompaa kuin ennen.

Antoisaa joulua!

Palveluyhteiskunnan tulevaisuus?

2007-12-12T21:30:00.000+02:00

Näkemykseni mukaan teknologisesta näkökulmasta tulevaisuuden palveluyhteiskunnan neljä tärkeintä elementtiä ovat:

Digitaaliset palvelut – lähtökohtana tulevaisuuden palveluyhteiskunnalle, pohja paremmalle tuottavuudelle
Reaaliaikainen talous – tuo merkittäviä säästöjä manuaalisen työn poistuessa
Digitaalinen identiteetti – luotettava ja helppo tapa tunnistautua paikasta tai palvelusta riippumatta
Mobiliteetti – kaikkialla läsnä oleva teknologia

Jotta kansalaisille voidaan tuottaa elämäntilanteeseen ja käyttötilanteeseen soveltuvaa kokonaispalvelua, tarvitaan entistä tiiviinpää yhteistyötä niin valtion eri toimialueiden kuin julkisen ja yksityisenkin sektorin välillä. Mitä jos kansalaisen perusasiointipalvelut voisi hoitaa yhdellä kertaa yksillä tunnuksilla, yhdessä paikassa – ilman paperien pyörittelyä ja postitusta?

Kansalaisen sähköinen tunnistaminen

2007-11-16T21:32:00.000+02:00

Olin tänään liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä arjen tietoyhteiskunnan keskustelutilaisuudessa, jossa keskustelun aiheena oli tietoyhteiskunnan infrastruktuurin, viestintä- ja mediapalveluiden sekä viestintäalan elinkeinotoiminnan kehittäminen. Yhtenä polttavana aiheena käsiteltiin kansalaisen sähköistä tunnistamista. Alla olevaan listaan olen kerännyt näkemykseni mukaan keskeisiä seikkoja liittyen kansalaisten sähköiseen tunnistamiseen.

Käyttäjäkokemus ja käyttäjän saama hyöty tulee olla ajureina mietittäessä sähköistä tunnistamista. Kaikki palvelut eivät välttämättä tarvitse vahvaa tunnistusta (pankkitunnisteet, kansalaiskortti), mutta käyttäjälle tuttu sama tunnistustapa on helpoin. Ei tarvita enää lisää välineitä, tunnuksia tai salasanoja. Käyttäjälle tutut välineet takaavat omaksumisen helppouden.
Sähköisen tunnistamisen tila Suomessa on hyvä ja sitä on harjoiteltu sekä pankkien, että julkisen sektorin ajamina jo pitkään. Pankkitunnisteet ovat saavuttaneet laajan kattavuuden ja näin ollen saavuttanut kriittisen massan verrattuna kansalaiskorttiin. Ennemminkin tulisi keskittyä tuottamaan kansalaisille sähköisiä palveluita.
EU-tasolla kysymys on enemmänkin poliittinen kuin teknologinen. Teknologia on olemassa, mutta yhteisistä pelisäännöistä sopiminen on tärkeä käynnistää.
Avoimien standardien tulisi olla ohjaavana tekijänä teknologisissa ratkaisuissa – se edistää vapaata kilpailua ja antaa mahdollisuudet myös tulevaisuuden teknologioille.
Mobiilitunnisteiden käyttö ja sen yhdistäminen mikromaksamiseen tulee tulevaisuudessa olemaan suuri askel kohti reaaliaikaista taloutta.
Pelkojen poistaminen tietoturvan arkipäiväistämisellä on paikallaan. On muistettava, että fyysinen tunnistaminen pankkikonttorin tai julkisen viranomaisen palvelupisteessä on kriittinen vaihe myös sähköisessä tunnistamisen alkupisteessä.

Lisää tietoa arjen tietoyhteiskunnan kehittämisestä löytyy osoitteesta:
http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/

Vähemmän on enemmän

2007-11-09T21:35:00.000+02:00

Olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että yksinkertaisuus on ohjaavana tekijänä teknologisten keksintöjen jalostuessa innovaatioiksi. Tarkoitan tällä käyttäjäkokemusta. Niin käyttöliittymän kuin käyttöönoton täytyy olla vauvasta – vaariin tyyppinen, jos pyrkimyksenä on suuren yleisön saavuttava ratkaisu. Yksinkertaisuus on kaunista tässäkin tapauksessa - käyttötarpeen täyttäminen ilman turhaa hienostelua. Yksinkertaisuus ja helppo käyttöönotettavuus ovat ne tekijät jotka saavat asiat lentämää. Käyttäjä on löydettävät hyötyjen kautta, jossa helppokäyttöisyys loppupeleissä ratkaisee keistä tulee menestyjiä.

Garry McGovern esittelee ja perustelee nasevasti kirjassaan Killer Web Content tätä ”less is more” -väitettä web-käyttöliittymien kontekstissa, lukemisen arvoinen kirja.

Pohdintaa tietoturvasta

2007-10-07T21:37:00.000+03:00

Tietoturvasta on tullut jälleen poltteleva aihe kuluttajavetoisen informaatioteknologian ja mobiilisovellusten yleistyessä kiihtyvällä vauhdilla. Myös pankkimaailmaa on ravisteltu viime aikoina erilaisilla loppukäyttäjään kohdistuvilla huijausyrityksillä.

Tietoturvan nimissä monissa organisaatioissa on rajoitettu esimerkiksi ilmaisten pikaviestimien tai ip-puheluiden käyttöä. Mitä tehdään tilanteessa, jossa asiakas haluaa ottaa yhteyden esimerkiksi Skypellä, mutta yrityksen tietoturvapolitiikka kieltää välineen käytön?

Ajatukseni taustalla on se, että yritysten tulisi herätä ja pystyä nopeasti reagoimaan kuluttajamaailmasta tuleviin ilmiöihin. Kumpi loppupeleissä on organisaatiolle suurempi riski: jättää käyttämättä välineiden uudet mahdollisuudet vai ottaa potentiaalinen tietoturvariski? Toinen kysymys on: onko kieltäminen todellisuudessa suurempi riski kuin varautuminen uusien välineiden käyttöön? Ei tainnut kieltolakikaan omana aikanaan olla kovin aukoton.

Kuluttaja kulkee edellä

2007-09-20T21:39:00.000+03:00

Moni on varmasti huomannut, että uudet teknologiset laitteet ja palvelut päätyvät usein kodin pöydälle tai kotikoneen ruudulle ennen työympäristöä. Teknologioiden yleistyminen tapahtuu yhä useammin kuluttajamarkkinavetoisesti. Etenkin, kun informaatioteknologian ja siihen liittyvien palveluiden toteuttaminen on tullut teknisellä tasolla entistä helpommaksi ja edullisemmaksi, on se antanut mahdollisuuden kuluttajille suunnattujen edullisten tai täysin ilmaisten verkkopalveluiden kehitykselle. Ennenhän teknologia yleistyi monesti yritysvetoisesti: yritysmaailmasta tutut välineet siirtyivät kuluttajien käyttöön. Tilanne on monella tapaa päinvastainen nykypäivän maailmassa. Jos ajattelen omaa käyttäytymistäni, niin esimerkiksi pikaviestimen otin kotona käyttöön huomattavasti ennen työympäristöä. Toisaalta sähköpostin yleistymisen aikakaudella tilanne oli toisenlainen.

Mitä tämä sitten tarkoittaa yrityksen näkökulmasta:

Kannattaa seurata kuluttajamarkkinoiden innovaatioita. Todennäköisesti näistä menestyksekkäimmät siirtyvät tavalla tai toisella myös yritysmaailmaan.
Digitaaliset käyttötottumukset kasvavat jatkuvasti. Perinteiset viestintäkanavat ovat menettämässä enenevässä määrin merkitystään. Kuluttajat näyttävät omalla käyttäytymisellään kehityksen suuntaa.
Nuori teknologian kanssa elänyt sukupolvi on siirtymässä työmarkkinoille. Heillä on erilaiset vaatimuksen välineiden suhteen kuin vanhemmalla sukupolvella
Muuttuvat ansaintalogiikat (esim. Blyk, Google jne.) aiheuttavat hintapaineita IT-markkinoille. Monessa tapauksessa tämän tyyppiset palvelut kulkevat kuluttajan kylki edellä.
Kuluttajavetoinen tietotekniikka aiheuttaa uusia haasteita organisaation tietoturvalle (esim. pikaviestimet ja muut työasemiin tai mobiililaitteisiin asennettavat sovellukset).

Reaaliaikaista taloutta

2007-09-13T21:44:00.000+03:00

Sain muutama päivä sitten iloisen kirjeen postin mukana, joka sisälsi Postin nouto ilmoituksen. Tästä se kaikki riemu alkoi. Selvitän hieman taustoja kyseiselle kirjeelle. Kaikki lähti siitä liikkeelle, kun organisaatiolla x (jääköön nyt nimi mainitsematta) oli tarve siirtää rahaa minulle. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta miten se menikään käytännössä:

Organisaatio x kirjoittaa pankkishekin
Organisaatio x lähettää paperikirjeenä shekin minun asuinpaikkakunnalleni
Paikallinen posti lähettää paperi-ilmoituksin päivittäisen Postin mukana minulle kotiosoitteeseen kirjeen saapumisesta
Vastaanotan paperi-ilmoituksen kotona ja kiiruhdan Postin lähimpään toimipisteeseen noutamaan kirjeen
Kirjeestä paljastuu paperimuotoinen shekki
Kiiruhdan lähimpään pankkikonttoriin
Nostan rahat pankista käteisellä, koska tilisiirtoa ei voi tehdä toiseen pankkiin
Lähetän palautuskuoressa vielä organisaation x pyytämän vahvistuksen saadusta suorituksesta.
Turhaudun, enkä jaksa viedä rahoja omaan pankkiini. Vastaavanlainen oravanpyörä jatkuu käteisen kanssa kunnes se päätyy takaisin loppujen lopuksi Suomen Pankkiin, josta raha on alun perin lähtöisin.

Kutakuinkin pitkällinen prosessi jos ajattelee, että vastaavan toimenpiteen olisi voinut hoitaa tilisiirtona tai verkkolaskuna. Kyseinen esimerkki on toki nykypäivänä melko lailla äärimmäinen tapaus, mutta ajatellaanpa esimerkiksi yleisempää paperilaskua. Paperilaskun käsittely vastaanottajan näkökulmasta on huomattavasti vaivalloisempaa kuin verkkolaskun. Paperilaskusta vastaanottaja joutuu syöttämään tiedot käsin verkkopankkiin tai maksuautomaattiin. Kynnyskysymys mielestäni on kuitenkin kuinka suuren määrän kustannuksia paperilaskujen kierrättäminen aiheuttaa? Väittäisin, että asiakas/laskun vastaan ottaja maksaa paperilaskun pitkästä kiertokulusta aiheutuvat kulut. Samalla kuluu rutkasti aikaa transaktioiden suorittamiseen. Aika on rahaa, monessakin mielessä!

Sotkeutuminen sosiaaliseen verkkoon

2007-09-05T21:47:00.000+03:00

Aikaisemmin puhuin pääasiassa joustavasta sisällöntuotannosta ja käyttäjien välisestä vuorovaikutuksesta verkkopalveluissa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa mihin käyttäjien välinen vuorovaikutus voi johtaa. Sisällöntuotannon ja julkaisukynnyksen madaltumisen seurauksena informaation ja käyttäjien vuorovaikutuksen määrä kasvaa, josta luonnollisena seurauksena on sosiaalinen verkottuminen.

Käyttäjät linkittävät kiinnostavaa sisältöä toisiin, jolloin syntyy monimuotoinen informaatioverkosto, mutta samalla myös informaatiota tuottavat henkilöt verkottuvat keskenään. Linkitysperiaatteeseen perustuu myös moni hakukoneteknologia. Tästä syystä verkottunut informaatio on helpommin löydettävissä kuin perinteisin tavoin tuotettu. Näiden syiden seurauksena verkostoissa syntyy entistä reaaliaikaisempaa informaatiota ja näin ollen ajantasainen tieto löytyy yhä useammin perinteisten kanavien ulkopuolelta.

Yritysmaailman näkökulmasta asetelma synnyttää sekä uhkia että mahdollisuuksia. Kansa janoaa skandaaleja ja sankaritarinoita, jotka leviävät digitaalisessa verkostossa kulovalkean lailla. Uskon, että ne yritykset, jotka kykenevät reagoimaan nopeasti ja eritoten aidosti muuttamaan toimintatapojaan verkostosta saatavan informaation avulla, ovat voittajia pitkässä juoksussa.

Mikä ihmeen blogi?

2007-08-30T21:51:00.000+03:00

On hyvä ehkä hetkeksi pysähtyä miettimään, mikä blogi oikeastaan on ja miten tähän blogien maailmaan on päädytty.

Ajateltaessa internet-maailmaa muutamia vuosia taaksepäin voimme piirtää mieleemme kuvan staattisista verkkosivuista ilman nykyisen kaltaista vuorovaikutteisuutta. Käyttäjällä ei ollut juurikaan mahdollista vaikuttaa sivujen sisältöön ja toisaalta verkkosivujen ylläpito oli monessa tapauksessa vaivalloista ja vaati erityisosaamista. Viime vuosina tilanne on kääntynyt päälaelleen. Verkkosivut ovat dynaamisia joiden sisällöntuotantoon loppukäyttäjä voi itse osallistua. Tästä johtuen verkkosivujen sisältö on muuttunut entistä reaaliaikaisemmaksi ja sisällön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Web 2.0 ja muut muodikkaat markkinointitermit toistuvat useasti IT-maailmassa. Muotitermien takana kuitenkin piilee osa totuutta. Sisältö ja käyttäjien osallistuminen sisällöntuotantoon on tullut yhä keskeisemmäksi. Toki sisältö on ollut aina merkityksellistä, mutta vasta viime aikoina on todella herätty sisällöntuotantoon käyttäjäkeskeisestä näkökulmasta ja kuinka tätä potentiaalia voidaan hyödyntää muuallakin kuin vapaa-ajan käytössä. Yritysmaailma on vasta heräämässä siihen, mihin kaikkeen tätä potentiaalia voidaan hyödyntää.

Blogit ovat yksi ilmentymä sisältö ja loppukäyttäjäkeskeisestä verkkopalvelusta. Näissä palveluissa tietyllä tapaa yhdistyvät sekä sisällön tuotannon helppous, mutta myös sähköinen vuorovaikutus. Yleensähän blogeissa on myös mahdollisuus kommentoida muiden kirjoituksia ja tällä tavoin saavuttaa vuorovaikutus. Tämä ei sinänsä ole enää uusi ilmiö, mutta on mielenkiintoista nähdä mihin uusiin käyttötarkoituksiin vastaavia menetelmiä voidaan hyödyntää. Wikit, blogit ja tubet tulevat epäilemättä olemaan osana organisaatioiden ja niiden sidosryhmien välistä viestintää jatkossa. Mikä on seuraava askel?

Herra ruudun takana

2007-08-23T21:52:00.000+03:00

Tämä on ensimmäinen blogi-merkintäni, joten lienee aika esitellä henkilö kirjoitusten takana. Olen hieman kahdenkymmenen paremmalla puolella oleva teknologiasta ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista kiinnostunut ajattelija.

Miksi kirjoitan blogia? Tarkoituksenani on kirjata blogiin ajatuksia omaa mieltä polttavista aiheista. Tarkoitusta kuvaavat seuraavat neljä näkökulmaa:

omien ajatusten jäsentäjä ja varastoija
ajatusten jakaminen laajemman yleisön tietoisuuteen
mahdollinen vuorovaikutuksen saavuttaminen ja ideoiden jakaminen
puhdas kokeilunhalu

Blogi toimii toisin sanoen tietynlaisen käytännön testilaboratoriona: saavatko ajatukseni vastakaikua tai onko tällä tavoin mahdollista verkottua? Kommentointi on siis sallittua, jopa toivottavaa.